Ikkunoiden tiiveysongelmat ilmenevät vedon tunteena, kun rakennuksessa olevan alipaineen johdosta ilma kulkeutuu rakenteiden välistä ulkoa sisään. Ikkuna on syytä pitää tiiviinä kolmesta syystä.

Ensinnäkin termisen viihtyvyyden kannalta vedon tunne on epämiellyttävää. Jokaisen meidän tulisi asua ja työskennellä ilman vedontunteesta aiheutuvaa haittaa ja tarkoituksenmukaisissa lämpötiloissa. Asuinrakennuksissa tämä tiiveysongelma korostuu yöaikaan, kun viileä ilmavirta tuntuu epämiellyttävältä iholla. Parempi yrittää vetää peittoa korviin ja toivoa, ettei unissaan tule pudottaneeksi peittoa lattialle. Toimistotiloissa työpisteen vetoisuus on työhyvinvointia vähentävä ongelma.

Toiseksi esiin nostettava asia on sisäilma. Suoraan rakenteiden läpi tuleva, suodattamaton ilmavirta sisältää kaupunkiympäristössä olevia pienhiukkasia ja pölyä, jotka pääsevät huonosti tiivistettyjen rakenteiden kautta sisäilmaan. Osa epäpuhtauksista jää myös rakenteisiin ja näin ollen muodostavat kasvualustan monenlaisille mikrobeille. Rakenteissa oleva mikrobikasvusto on usein vaaraton rakenteille, pois lukien tietynlainen homekasvusto, eikä niistä muodostu haittaa sisäilmallekaan ennen kuin ne kulkeutuvat tiivistämättömien rakenteiden kautta ilmavirran mukana huonetilaan.

Kolmas huonosta ikkunoiden tiiveydestä kärsivä seikka on energiatehokkuus. Kun tuloilma ei ehdi lämmetä rakenteissa ennen huonetilaan pääsyä, se viilentää turhaan sisäilmaa.

Mistä ikkunoiden tiiveysongelmat johtuvat? Ensinnäkin katse kannattaa suunnata ikkunapuitteiden tiivisteisiin; onko tiivisteiden kunto hyvä ja onko tiivisteet asennettu oikein? Kuvassa 1 näkyy väärin asennettu tiiviste. Tiivistettä on vedetty asennettaessa liikaa, jolloin puitteen kulmakohdassa tiiviste on kiristynyt niin, että ilmavirta pääsee sitä kautta huonetilaan. Kuvan tapauksessa tiivisteen kunto on hyvä mutta huolimattomalla tiivisteen asennuksella ikkunapuitteen tiiveys ei ole toivotunlainen.

Kuva 1. Kuvan ikkunapuitteessa on hyväkuntoinen mutta liian kireälle asennettu tiiviste, joka heikentää tiivisteen perimmäistä tarkoitusta, joka on ikkunan tiiveyden parantaminen.

Ikkunan karmirakenteisiin on saattanut jäädä rakoja, joista ilmavirta pääsee kulkeutumaan huonetilaan. Kuvan 2 tilanteessa ikkunan pystyvälikarmin ja alakarmin välissä on rako. Kuvan tilanteen tiiveysongelma on ratkaistu, kun rako peitetään jonkinlaisella liimamassalla.


Kuva 2. Karmirakenteiden välisistä raoista pääsee ilmavirta, mikä aiheuttaa vedontunnetta huonetilassa. Tilanne korjaantuu asianmukaisella tiivistämisellä.

Kolmantena asiana kannattaa kiinnittää huomio karmin ja seinän väliseen tiiveyteen. Ikkunakarmien ja seinän välinen tiiveys on hyvä hoitaa kuntoon laajemman ikkunasaneerauksen yhteydessä. Karmin ja seinän välinen rako tiivistetään esimerkiksi uretaanilla, pohjanauhoin sekä liimamassoilla.

Riittävän tiiveyden tavoitteena on laadukas sisäilma ja energiatehokas rakennus. Kun ikkunarakenteiden kautta on otettava korvausilmaa, sitä ei pidä tehdä viihtyvyyden ja terveellisen sisäilman kustannuksella. Kun huonetilassa ei ole koneellista korvausilmaratkaisua, ainoana toimivana ratkaisuna on oikein mitoitettu tuloilmaikkuna. Tuloilmaikkunan kautta tulevaan korvausilmaan siirtyy lämpöenergiaa, joka muuten poistuisi ikkunan kautta rakennuksen lämpöhäviönä. Tuloilmaikkunan toiminnasta voi tarkemmin lukea sivuiltamme https://www.jeti-ikkuna.fi/index.php/tuotteet/korjausikkuna.

Kun siirretään katseet rakennuksen ulkokuoreen ja ikkunoista puhuttaessa ulkopuitteeseen, on sen tiiveydestä perinteisesti ollut yksi mielipide: ulkopuitteen ei tule olla liian tiivis. Miksi näin? Syy on siinä, että yksilasinen ulkopuitteen lasipinnan lämpötila on niin alhainen että siihen tiivistyy tietyissä olosuhteissa vesi. Toisin sanoen ikkuna menee huuruun. Perinteisessä ulkopuitteessa liiallista tiivistämistä on vältetty rakenteellisilla ratkaisuilla, kuten ulkopuitetta vasten olevan alalistan rei’ityksellä ja ulkopuitteen tiivisteen pätkimisellä, eli jätetään osa puitteesta ilman tiivistettä. Tämä ratkaisu on toimiva monin paikoin. Ongelmia syntyy rakennuksissa, jotka altistuvat kovalle tuulenpaineelle, viistosateelle ja voimakkaalle katupölylle (Kuvat 3 ja 4). Kuvassa 3 on viisi vuotta uusi ikkuna, joka on altistunut voimakkaalle tuulenpaineelle ja viistosateelle. Kuinka pitkä on tällaisen ratkaisun elinkaari? Kuvan 4 tilanne on varmasti kaikille tuttu, kun katupöly kertyy ulkopuitteen rakenteiden kautta puitteiden väliin.

Kuva 3. Noin viisi vuotta vanhan (uuden) ikkunan alakarmissa on vesikuorman aiheuttamaa tummumista, kun ulkopuitteen tiiveys ei ole riittävä kovaan tuulenpaineeseen ja viistosateeseen. Kuinka pitkä on tällaisen ikkunan elinkaari?


Kuva 4. Puiteväliin kertyvä katupöly on tuttu kiusa monille. Ensiarvoisen tärkeää on siivota pöly pois säännöllisesti, sillä epäpuhtaudet toimivat kasvualustana erilaisille mikrobeille.


Jeti-ikkunan rakenne on suunniteltu siten että edellä mainitut pölyhaitat ja vesitiiveys eivät tule vastaan Jeti-ikkunan ulkopuitteessa. Jeti-ikkunan ulkopuitteessa on eristyslasi, jonka vuoksi puiteväli on lämmintä tilaa eikä huuruuntumisongelmaa esiinny. Ilmanvaihto on toki huomioitu Jeti-ikkunassakin mutta se on toteutettu siten, että pölyn tai veden kertyminen puitetilaan ei ole mahdollista kovassakaan tuulenpaineessa ja sateessa. Rakenteeseen voi tutustua lisää tästä linkistä: https://www.jeti-ikkuna.fi/index.php/tuotteet/korjausikkuna.


Palvelemme mielellään monenlaisissa ikkuna-asioissa. Ole rohkeasti yhteydessä numeroon 050 3422899 tai jätä yhteydenottopyyntö. On ilo palvella!


Mukavaa keväänjatkoa ja iloisia ikkunanpesuja!

Topics
No topics.
Related Posts

Loading Conversation