Kohde: Kokkolan kaupungintalo, Kokkola
Kokkolan kaupungintalo

Kokkolan kaupungintalo

1970-80 -lukujen taitteessa rakennetussa Kokkolan kaupungintalossa osa henkilökunnasta kärsi sisäilmaongelmista. Pahin tilanne oli rakennuksen sisäilmaongelmien vuoksi käyttökieltoon asetetussa D-siivessä.

”Alkuperäiset alumiini-ikkunat vuotivat viistosateella jo alusta asti. Usein työntekijät pyrkivät tilkitsemään vuotoja asettamalla pyyhkeitä ikkunoille, jotta vesi ei valuisi seinille”, Kokkolan kaupungin rakennuspäällikkö Olli Karikko kertoo.

Korjaustyön suunnittelijan, IdeaStructura Oy:n projektipäällikkö Jukka Huttusen mukaan suunnittelun ehdottomasti tärkeimpänä lähtökohtana oli ikkunarakenteiden sadevesitiiviyden parantaminen. Alkuperäiset kokonaan alumiiniset ja varsin epätavanomaiset poistoilmaikkunat olivat vuotaneet myrskysateilla jo rakennuksen valmistumisesta lähtien, 1980-luvun alusta. Vesitiiviyttä ei oltu onnistuttu parantamaan tiivisteitä uusimalla tai muilla toimenpiteillä vaan vettä oli vuotanut sisätiloihinkin asti aina muutamia kertoja vuodessa eri julkisivuilla tuulensuunnasta riippuen. Jeti-lisäikkunan ohella korjausvaihtoehtoina olivat aluksi kokonaan uusi alumiininen ikkuna, lasinen verhojulkisivurakenne sekä tavanomainen MSE-ikkuna, joista kaikista laadittiin varsin yksityiskohtaiset luonnossuunnitelmat.

”Jeti-lisäikkuna sisään avautuvana valikoitui korjausratkaisuksi sen kustannustehokkuuden ja luotettavuuden takia. Näiden merkitys korostuu rakennuksessa, jossa on lähes tuhat ikkunaa. Ennen valinnan tekemistä malli-ikkuna-asennusta testattiin mm. sadetuskokeen avulla, vaikka korjausratkaisu olikin allekirjoittaneelle jo entuudestaan tuttu vuosituhannen vaihteessa Jeti-ikkunan edeltäjällä tehdyistä muutamista isojen toimistotalojen korjauksista.” kertoi Jukka Huttunen.

”Pätevät asentajat olivat miettineet tarkasti etukäteen, miten työt hoidetaan. Asennus ei häirinnyt lainkaan talon toimintoja”

Varsinaiset asennustyöt etenivät nopeasti ja joustavasti. ”Pätevät asentajat olivat miettineet tarkasti etukäteen, miten työt hoidetaan. Asennus ei häirinnyt lainkaan talon toimintoja”, sanoi rakennuspäällikkö Karikko.

Aurinkoisten sivujen lasitukset tehtiin kaksoisselektiivisellä auringonsuojalasilla, joka torjuu auringon säteilylämpöä. Näin vesitiiviyden lisäksi saatiin parannettua myös rakennuksen energiataloutta ja käyttömukavuutta.

Jeti-lisäikkunaratkaisulla korjattiin avattavien ikkunoiden lisäksi myös kaupungintalon ensimmäisen kerroksen kiinteät alumiinirakenteiset lasijulkisivut, joissa oli myös vesivuotoja. Lasiseinän ulkopintaan asennettiin yksilasiset Jeti-lisäikkunat, jotka kiinnitettiin ulos avautuvina julkisivuun kiinnitettyjen runkoputkien varaan. Ikkunoiden kohdalle laitettiin kirkas lasitus ja umpiosien kohdalle taustamaalattu julkisivulasi. Ratkaisu toimii hienosti ja täydentää hyvin kokonaisuutta. Kaupunginarkkitehti Kristian Biskopin mielestä ratkaisu myös tukee ulkonäöllisesti rakennuksen alkuperäistä arkkitehtuuria.

”Tämä oli tosi hieno suoritus IdeaStructuralta ja Jeti-ikkunalta. Hienoa, että löytyi tällainen firma, olemme olleet lopputulokseen erittäin tyytyväisiä”, Olli Karikko kertoo.


- Pertti Vihonen